Brexit on nyt totta. Englanti lähti EU:sta.
Briteillä on edessä melkoinen
savotta. Britit jättävät taakseen noin 6000 EU:n solmimaa kansainvälistä
sopimusta ja yli 60 kauppasopimusta.
Entäs Suomi ?
Suomella on myös edessään melkoinen savotta, koska Suomi ei
voi lähteä EU:sta !?
Miksi ?
- Suomi ei ole ollut päivääkään EU:n jäsen !
Tulta munille
Murhat ja valtiopetokset eivät vanhene
koskaan.
Perustuslaki on jokaisen demokraattisesti toimivan
oikeusvaltion ylin laki.
Jokaisen kansanedustajan ja ehdokkaan on noudatettava
Valtiopäiväjärjetyksen 11§:
”edustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja
totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä
sido mitkään muut määräykset”
Tästä Valtiosäännön 11§:stä seuraa automaattisesti se, että
puolue- ja ryhmäkuri ovat perustuslain vastaisia. Niihin kansanedustaja ei saa
alistua.
Ilman Perustuslakituomioistuinta Suomi ei täytä, eikä tule
koskaan täyttämään länsimaisen oikeusvaltion periaatteita. Yksikään puolue ei
ole vielä herännyt suomalaisten ammottavaan demokratiavajeeseen, koska
puolueista on tullut kansanvaltaisuuden kumoava itsetarkoitus.
Suomen Perustuslaki on tallattu ja raiskattu laittoman
EU-sopimuksen jälkeen mennen tullen moneen kertaan. Ylintä laillisuusvalvontaa
eduskunnassa käyttää perustuslakivaliokunta; - pukki kaalimaan vartijana.
Ettei totuus unohtuisi
Kuka huijasi itsenäisen Suomen EMU-orjuuteen ?
Suomen Pankin pääjohtaja, presidentti Mauno Koivisto sitoi jo
etukäteen Suomen EMU:n kaikkiin vaiheisiin. Koivisto luotti omavaltaisessa
menettelyssään ainoastaan poliittisiin voimasuhteisiin. Sitten Martti Ahtisaari joutui ratifioimaan ”
liittymissopimuksen” ilman eduskunnan hyväksyntää EMU:n kolmanteen vaiheeseen.
Kummankin presidentin toimet Suomen saamiseksi EU:n jäseneksi epäonnistuivat.
Kaikki myöhemmät, eli 31.12 1994 jälkeiset EMU:n
käsittelyvaiheet, kuten eduskunnan "historiallinen EMU-päätös” 17.4.1998 ovat
olleet pelkkää teatteria, koska EU:nkin kannanoton mukaan eduskunnalla ei ole
ollut 31.12.1994 jälkeen enää valtaa käsitellä EMU- asiaa.
Kun Mauno Koivisto sitoutui Maastrichtin sopimuksen
hyväksymiseen, hänellä ei ollut ulkoasiainministeriön tai valtioneuvoston
kanslian tietämän mukaan ko. instanssien käsittelyjä tukenaan, erityisestä
eduskuntakäsittelystä puhumattakaan.
Kun eduskunta 18.11.1994
liittymissopimuksesta päätettäessä ei hyväksynytkään EMU:n kolmanteen
vaiheeseen siirtymistä, kutsuttiin Helsingin Yliopiston valtiosääntöopin
apulaisprofessori selvittämään perustuslakivaliokunnan aikaansaamaa sotkua ja
selittämään, että perustuslakivaliokunta ei tarkoittanut mitä sanoi, ja että
eduskunta sekä hyväksyi, että ei hyväksynyt EMU:n kolmanteen vaiheeseen
siirtymistä aina sen mukaan mitä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen
kulloinkin parhaiten sopi.
Perustuslain yli ei kuitenkaan yllä sen enempää
perustuslakivaliokunta kuin akateeminen selittäjäkään. Myöhemmin Martin
Scheinin sai oman professuurin Åbo Akadmiassa Turussa.
Mitä sanoi Oikeuskansleri ?
Oikeuskanslerin lausunnon mukaan ( mm. DNro 208/1/97) ”
Liittymissopimus poikkesi sisällöltään Suomen perustuslaeista. EMU-
päätöksenteon muodon valinta on poliittinen tarkoituksenmukaisuuskysymys, johon
oikeuskansleri ei voi toimivaltansa rajoissa puuttua”
Koivisto haki 1992 Suomen EY-jäsenyyttä, vaikka ei saanut
eduskunnalta edes 2/3 mandaattia. Pääministeri Esko Aho pakotti keskustan eduskuntaryhmän
kannattamaan EY-jäsenhakemusta. Sekään ei riittänyt edes eduskunnan 2/3
kannatukseen.
Presidentin olisi pitänyt ymmärtää riittämättömän mandaatin
olevan ehdoton este perustuslakiasiassa. Koivisto hoiti Maastrichtin sopimuksen
”sika säkissä”. Pääministeri Esko Aho, Veli Sundbäck, Pertti Salolainen ja
Heikki Haavisto sinetöivät allekirjoituksillaan Korfun sopimuksen, joka sitoi
Suomen markan menettämiseen. Edes markan menetyksestä ei vieläkään ole
eduskunnan päätöstä.
Ennen eduskuntakäsittelyä pääministeri Esko Ahon johtama valtioneuvosto äänestytti ”
neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä” suomalaisia todellisuudessa ”
valtioneuvoston tiedotteesta ”, joka ei taas vastannut Korfun sopimusta.
Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen otti perustuslakia
rikkoen, hallituksen perustuslain vastaisen esityksen eduskunnan käsittelyyn.
Sittemmin eduskunta sulki Korfun sopimuksen, eli liittymissopimuksen
hyväksymistä koskevan lain käsittelyssä EMU:n kolmannen vaiheen hyväksyntänsä
ulkopuolelle, eikä korjannut päätöstään ratifiointiajan umpeutumiseen mennessä.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sauli Niinistön
tahallisen valheellinen juonittelu kääntyi näin itse juonittelijoita vastaan ja
johti Korfun sopimuksen kaatumiseen ratifiointiajan umpeutuessa 31.12.1994.
Presidentti Ahtisaari ratifioi eduskunnan päätöksen liittymissopimuksena,
vaikka siitä puuttui EMU:n kolmannen vaiheen hyväksyntä.
Euroopan unioni hyväksyi Suomen väärän ratifioinnin, koska
Eu ei halunnut päästää Suomea otteestaan. Toimellaan EU rikkoi Maastrichtin
sopimuksen 0 artiklaa vastaan. Artikla vaatii jäsenmaita ratifioimaan
liittymissopimuksen oman valtiosääntönsä mukaisesti.
Pitkä sarja petoksia ja niihin syyllistyneet veivät Suomen
EU-valejäsenyyteen.
02022020 – tänään ?
EU – valejäsenyyden hinta on ollut hirmuinen mahalasku
Suomen kansantaloudelle.
Entinen yhteinen kansallisvarallisuus on yhtiöitetty, yksityistetty
ja siirretty suuromistajien taskuun paratiisisaarille. Pohjoismainen
hyvinvointivaltio on tuhottu. Maa elää velaksi.
Euro on pyramidihuijaus. Euroopan keskuspankki on salaseura,
joka on kaiken parlamentaarisen kontrollin ulkopuolella. Esko Seppänen
kirjoitti taannoin Vastavalkeassa nykyisestä pankkiterrorismista:
Me ja 2 650 000 000 000 euroa
” EKP on Emu-valtioiden
yhteinen rahalaitos, jonka omistavat teoriassa kaikki EU:n jäsenmaat.
Käytännössä Emuun kuulumattomat yhdeksän EU:n jäsenvaltiota ovat maksaneet
sisään vain pienen osuuden niille ositetusta pääomasta, eivätkä ne saa
osallistua rahapolitiikan päätöksentekoon. Kun rahan arvo perustuu pelkkään
luottamukseen ja kun rahalla ei ole muuta arvoa, luottamus rahaan on
lähiaikoina kovasti koetteilla.
Rahamäärä, joka on runsaat
400 kertaa Suomen valtion budjetin loppusummaa suurempi määrä irtonaista rahaa,
pitää nyt käyttää uuselvytykseen tai kerätä pois markkinoilta. Vaihtoehtoja ei
ole.
On mahdollista, että Euroopan
keskuspankki (EKP) on ajanut Suomen loukkuun, josta Suomi ei pääse yksin ulos.
Tilanne on Ruotsissa parempi kuin Suomessa. Siellä kansa äänesti
rahajärjestelmän säilytettäväksi itsenäisen valtion kansallisessa
määräysvallassa, ja taas kerran Ruotsia onnisti. Se on maa, jota onni potkaisee
aina syylinki jalassa. Se teki viisaasti, kun se jättäytyi pois Emusta. Tämä
tarkoittaa, että Suomi teki epäviisaasti ja on siten joutumassa mukaan
konfliktiin, jossa jaetaan uusiksi 2 650 000 000 000 euron suuruinen EKP:n
tyhjästä tuottama ”elvytys”raha."
Koko Eurooppa, Suomi mukaan luettuna on nykyisen
ylikansallisen globaalikapitalismin orjakansa vailla ihmis- ja perusoikeuksia,
koska todellista valtaa käyttävät ylikansalliset yhtiöt ja pieni pankiirieliitti.
Suomen laiton EU-liittymissopimus vaatii oikeustoimia ja kansallisen riippumattoman Perustuslakituomioistuimen ! Edessä on hirmuinen savotta laillisuuden palauttamiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti