Suomalaiselle
vaihtoehtoväelle presidentinvaaleissa 2018 jää kaksi vaihtoehtoa, Laura
Huhtasaari ja/tai Paavo Väyrynen ?
Miksi ?
Koska vaihtoehdottomassa EU:n globaalikapitalismissa ei enää ole kyse perinteisestä oikeisto-vasemmisto-akselista, vaan jakolinja kulkee demokratian puolustajien ja globaalikapitalismin vastustajien välillä.
Paavo Väyrynen on vanha konkari ja pitkän
tien kulkija.
Näissä vaaleissa hän on osoittautunut olevansa ainut todellinen haastaja Sauli
Niinistölle.
Väyrysen kannatus on
noussut loppua kohti ja Niinistön etumatka gallupeissa vähentynyt..
Huhtasaaren ja Väyrysen
yhteinen kannatus vaaligalluppien mukaan on n. 13 %.
Kumpi ja Kampi tappeli ?
Väyrynen on täsmentänyt blogissaan
Huhtasaaren lupausta totuuskomission perustamisesta:
Huhtasaaren esitys jäi
puolitiehen
Laura Huhtasaaren esitys
1990-pankkikriisin tapahtumien selvittämisestä jää monin tavoin puolitiehen.
Kannatan vahvasti pankkikriisin vuoksi
ylivelkaantuneiden pelastamista ikuisesta velkavankeudesta. Saman tulee
kuitenkin koskea myös muita sellaisia ylivelkaantuneita, jotka ovat velkansa jo
moninkertaisesti korkoina ja muina kuluina maksaneet. Tähän ei tarvita edes
totuuskomissiota, vaan lakiehdotus näiden vanhojen velkojen saneeraamisesta.
Laura Huhtasaaren ehdotus jää puolitiehen myös
siinä mielessä, että hän ei vaadi pankkikriisiin johtaneen laman syiden
selvittämistä. Hän ei esitä myöskään selvitettäviksi syitä vuoden 2008 jälkeen
kokemaamme lamaan, joka on synnyttänyt uusia velkaongelmia.
Huhtasaaren ehdottaman totuuskomission työ
kohdistuisi lähinnä presidentti Mauno Koiviston koolle kutsumaan ”konklaaviin”,
jolla hänen on väitetty puuttuneen oikeuslaitoksen ratkaisuihin pankkien
eduksi. Koivisto on kuitenkin yhdessä pääministeri Harri Holkerin johtaman
hallituksen kanssa päävastuussa itse pankkikriisistä ja koko 1990-luvun lamasta
sen vuoksi, että he yrittivät ajaa Suomea ”vahvan markan” politiikalla
eurokuntoon.
1990-luvun alun kokemusten perusteella Suomen ei
olisi missään tapauksessa pitänyt mennä euroalueeseen. Saman vuosikymmenen
lopulla Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö kuitenkin meidät euroon veivät.
Lipposen ja Niinistön mieskohtaista vastuuta
korostaa se, että päätös tehtiin perustuslain vastaisesti.
Niinistön johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta
totesi vuonna 1994 antamassaan mietinnössä, että ”EU-liittymissopimus ei voi
vielä merkitä sitoutumista Talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen”.
Kansanäänestyksessä ja eduskuntakäsittelyssä siis
nimenomaisesti EI päätetty euroon siirtymisestä.
Niinistö ja Lipponen
totesivat kuitenkin kolme vuotta myöhemmin, että päätös oli liittymissopimuksen
hyväksymisen yhteydessä jo tehty, joten euroon voitiin siirtyä vain
tiedonantomenettelyä käyttäen.
Niinistö ei maininnut, että laman ja
velkaantumiskierteen pääasiallinen syy on hänen läpiajamansa Suomen jäsenyys
euroalueessa. Ruotsin talous on kasvanut samaan aikaan noin neljänneksellä.
Suomen jäsenyys euroalueessa on keskeinen teema
tulevissa vaalikeskusteluissa. Se varjostaa Suomen talouden tulevaisuutta ja
uhkaa viedä meiltä lopunkin itsenäisyyden, kun euroalueesta pyritään luomaan
EU:n liittovaltioydintä.
18.1.2018 blogissaan
Väyrynen haastaa Huhtasaarta jaloon kilpailuun
” Meillä on Laura
Huhtasaaren kanssa monissa asioissa samansuuntaisia näkemyksiä, mutta isoja
erojakin on. Laura on muun muassa ilmoittanut tukevansa Sauli Niinistön ulko-
ja turvallisuuspolitiikan linjaa, kun taas minä katson, että hänen
pyrkimyksensä viedä Suomi kohti sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä
on tärkein syy siihen, että valtionpäämiestä on vaihdettava.
Olen pyrkinyt visusti välttämään keskinäistä
nokittelua Laura Huhtasaaren kanssa. Toivon, että hän vaalitaistelun
loppuvaiheessa vastaisi samalla mitalla, lopettaisi perusteettoman hyökkäilyn
minua vastaan ja ryhtyisi jaloon kilpaan siitä, kumpi meistä terävämmin haastaa
Sauli Niinistön ja muiden valtavirran poliitikkojen linjan….
Pian nähdään kuka on seuraava Suomen Presidentti ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti