Gospod bomiluij

Nuorten metsien hakkaaminen kuitupuuna sellunkeittoon on kuin alamittaisten kalojen keittäminen pääruuaksi ?

Avohakkuisiin  perustuva puunkasvatus ei ole Luontoa kunnioittavaa metsänhoitoa,  vaan teollisuuden tarpeiksi varmistettua  raakapuun tuotantoa. Metsänomistaja ei edes saa alaharvennuksista muuta kuin lisäkuluja. Avohakkuiden isäntänä hääräävä metsäteollisuus saa kuitupuuta sellun keittoon halvalla, kun myös nuoret metsät hakataan maan tasalle.

Metsäekosysteemien kannalta teollinen puuntuotanto ja avohakkuut on katastrofi.

On mahdotonta palvella kahta herraa yhtä aikaa : 

teollista puunkasvatusta ja luonnon monimuotoisuutta. Kumpi voittaa ?

Metsäteollisuus väittää, että puuta ja sen kasvua on enemmän kuin koskaan ?

Tehokasvatettuja runkoja on varmasti hurjasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kun metsät on hävitetty, ja jäljellä on vain puupeltoja. Samassa suhteessa tehometsätalouden puupeltojen lisäämisen kanssa metsien monimuotoisuus on heikennyt valtavaa vauhtia.

Metsien monimuotoisuuden varmistamiseksi pelkästään metsien suojelu on riittämätöntä.

Huolimatta Suomen ratifioimista metsien ennallistamisohjelmista, niitä ei pystytä toteuttamaan  rahoituksen puuttuessa. Hallitus on jo leikannut luonnonsuojelualueiden hankinnan määrärahoista  kaksi kolmasosaa.

Mitä sitten pitäisi tehdä, kun samaan aikaan Suomeen on syntymässä uusia sellutehtaita biotalouden nimissä kuin sieniä sateella ?  Hakkuutahdin lisäämisen perustelu voi olla nykyisen teollisen puuntuotannon kannalta kestävällä tasolla, mutta muut eliölajit ovat hätää kärsimässä.

Hyvästi Suomen Luonto !

Metsien hävittäminen ei ole pelkästään Suomen kansallinen häpeä, se on kansainvälinen häpeä !

Ainoa keino edistää tehokkaasti metsäluonnon hyvinvointia on kehittää valtakunnallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä ja vaatia metsätalouden toimenpiteisiin monimuotoisuutta edistäviä toimintoja. Jatkuvan kasvatuksen ensisijaisella suosimisella on varmistettava metsien jatkuvapeitteisyys avohakkuiden sijaan, sekä on vaadittava laho- ja säästöpuiden merkittävä lisäämistä.

Pelkästään monimuotoinen puustorakenne eri ikärakenteineen varmistaa metsien yleistä monimuotoisuutta. Arkkityyppisesti luonnontilainen metsä pyrkii aina kohti sekametsää.

Pelastaako Metso ?

Etelä- Suomen metsien monimuotoisuutta edistää monimuotoisuuden toimintaohjelma, Metso. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on pysäyttää eri metsätyyppien taantuminen vuoteen 2025 mennessä. Myös Metson budjetoituja varoja on vähennetty.

1.1.2014 voimaan tulleen uuden metsälain velvoitteisiin voitaisiin lisätä myös uhanalaisten lajien selviytymisedellytysten vaatimuksia. Myös metsätalouden sertifiointeja kehittämällä luonnon monimuotoisuuden vaatimukset varmistettaisiin parhaiten.

Nykyisistä teollisuuden puupelloista ja kantojen hyötykäytöstä kärsivät eniten kuollutta puuta hyödyntävät lahottajasienet, sekä hyönteiset, jotka ovat elintärkeitä terveen metsäbiodiversiteetin elinvoimaisuuden ylläpitäjiä.

Suuri yhteinen huoli suomalaisen metsäluonnon tilasta vaatisi selkeitä linjavetoja kestämättömän sellunkeiton suitsimiseksi. Nykyhallituksella niitä ei ole, päinvastoin.

Suomen ja Venäjän pohjoisen havumetsävyöhykkeen puulajit kasvaessaan hitaasti ovat kovaa ja arvokasta laatutavaraa sahateollisuuteen ja korkean jalostusasteen pitkäkestoisiin tuotteisiin. 

Omat sukujuureni, ukin äiti, Tsuuniemen Anna, Baba oli syntyisin Vienan Karjalasta.

Karjalan syvien ikimetsien ja pyhien uhrilehtojen kaipaus on myös suomalainen ikiaikainen sielun ikkuna ja yhteys luonnon ajattomaan viisauteen : ”Gospod bomiluij” !

Suomen metsät on lähes hävitetty ?

Mistä apu ?