Suomi 100 – kansallisvarallisuuden yhtiöittämisestä miljarditappiot kuluttajille

Laittoman EU – liittymispäätöksen jälkeen Suomen kansallisvarallisuus inventoitiin, yhtiöitettiin ja yksityistettiin. Ei ymmärretty minkäläinen kultakaivos yhtiöittäminen voi olla sijoitusyhtiöille, jos lainsäädäntö on jo sopivasti petrattu turvaamaan yhtiöitten monopoliasemaa ja tekemään valtion asukkaista maksumiehiä.

Yhtiöittämisen pelisäännöillä kuluttajilla maksatetaan ylisuuria laskuja, mutta yhteisöveroja ei nyt makseta Suomeen.

Suomen rakenteellinen korruptio ja mm. pääministeri Sipilän hyvävelikoplaus suorina tulonsiirtoina valtion varoista on entistä räikeämpää. 

Kannattavien yhtiöitten myymisellä Suomi on tehnyt jo miljarditappiot.

Nyt edessä on vuosisadan puhallus, kun suomalainen sote aiotaan seuraavaksi yhtiöittää ja yksityistää. Taustalla kummittelee ainoastaan EU- lainsäädäntö riittävän suurista sotealueista ulkomaiseen kilpailuttamiseen.

Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi esittelen myös Sibil Yanevin Vastavalkeassa julkaistua arviointia jo toteutuneesta kansakunnan rakenteellisen korruption hintalapusta. https://vastavalkea.fi/2017/04/26/rakenteellisen-korruption-hintalappu-2500-miljoonaa-vuodessa/


Kolme Suomen räikeintä kansantalouden koplausta, menetys 2500 miljoonaa per vuosi :

1 – Kemira GrowHow

10 vuotta sitten Kemira GrowHow myytiin norjalaiselle kivennäislannoitteiden markkinajohtajalle Yaralle.

Yara sai 207 miljoonalla Siilinjärven ja Soklin malmivarat. Kokonaishinnaksi muodostui 690 miljoonaa.

Yhtiön arvoksi oli arvioitu 870 miljoona, joten pelkästään myyntihetkellä valtio myi tahallaan alihintaan.

Tämän lisäksi Yara sai Siilinjärven lisäksi käyttöoikeuden Soklin fosfaattikaivokseen.

GrowHow:n pääjohtajan arvion mukaan kaivoksen arvo vuonna 2007 oli 14 miljardia eli nykyhinnoissa 17 miljardia. 

Itse kaivoksen arvoa ei laskettu olenkaan yhtiökaupassa, joten se annettiin Yaralle käytännössä ilmaiseksi.

Monopoliaseman takia lannoitteiden hintakehitys on ollut Suomessa paikoittain yli 40 prosenttiyksikköä suurempi kuin muissa maissa. 

Tämä kuluerä nostaa suoraan ruuan hintaan, ja kuluttaja maksaa.

Yaran johtajia on tuomittu törkeästä lahjonnasta vuosina 2004–2009 , jolloin kauppa tapahtui.  

On huomioittavaa, että maailmassa ei ole juuri yhtään fosforikertymää, jossa kadmiumin määrä on niin pieni kuin Soklissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa Suomen Soklin kaivos voisi olla ainutkertainen koko maailmassa. 

Kymmenien vuosien päästä näin puhtaan fosforikertymän arvo voisi hyvinkin olla  sadoissa miljardeissa.

Kansantalouden laskelmallinen tappio

Lannoitteiden volyymi 640 000 tonnia / vuosi (linkki)
Lannoitteiden hinta (2017) n. 440e /tonni (linkki 1 , linkki 2)
Keskimääräinen ”ylimääräinen” hintakehitys 40 % (lähde)

Vuosittainen lannoitemenot 640 000 x 440 e = n. 280 M

Lannoitteiden ”ylihinta” vuodessa 0,4 x 280 = n. 110 M (menetys 2007–2017 = 1 110 M)

Soklin kaivoksen menetys n. 17 000 M (luku kasvaa joka vuosi)

KOKONAISMENETYS (2007–2017) = n. 18 110 miljoonaa euroa

Kemira kätilöt :

Pääministeri : Matti Vanhanen (kesk.)
Maatalousministeri: Juha Korkeaoja (kesk.)
Elinkeinoministeri: Mauri Pekkarinen (kesk.)
Omistajaohjausministeri : Jyri Häkämies (kok.)

2 – Digita Oy
Ylen Jakelutekniikka hallinnoi maanpäällisiä radio- ja tv-verkkoja ja myöhemmin mobiili-tv-verkkoja lähetysasemineen ja mastoineen. 

Vuonna 1999 se yhtiöitettiin, jolloin Ylen omistusosuus oli 100 % ja nimeksi tuli Digita. 

Tämän jälkeen omistus on vaihtunut tiheään tahtiin ranskalaisesta France Télécomista (jolle myönnettiin 100 prosentin myyntioptio ja 90 prosentin osto-optio) 

Texas Pacific Groupin kautta nykyiseen australialaiseen sijoitusyhtiöön First State Investmentiin (FSI).

Joulukuussa vuonna 2000 Ylen hallintoneuvosto päätti myydä 49 prosenttia Digitan osakkeista TDF-konsernille, joka oli vielä tuolloin ranskalaisen France Télécomin omistuksissa. 

Kauppaan oli ovelasti sisällytetty myyntioptio kaikista osakkeista ja osto-optio 90 prosenttiin saakka. Pari vuotta myöhemmin Yle päätyi myymään osakkeista 41 prosenttia lisää ja tammikuussa 2005 menivät loputkin osakkeista.

Kaikkiaan Yle sai Digitan myynnistä 260 miljoonaa euroa, jotka yhtiö keskitti television ja radion digitalisointiin. Suomalaiset tarvitsivat todella kipeästi digi-TV:tä.

Tänä päivänä valtiorahoitteinen Yle maksaa jakeluverkon käytöstä vuosittain liki 50 miljoonaa euroa vuokraa. Käyttökustannukset Suomessa ovat tuplaantuneet esim. Ruotsiin verrattuna. 

Nykyään Digita Oy:n omistaa australialainen First State Investments -infrastruktuurirahasto. 

Täydellisen monopolin omaava yhtiö käärii Suomesta noin 40 % liikevoittoa, josta yli puolet tulee suoraan veronmaksajien kukkarosta. 

Valtion saama kauppahinta on tähän mennessä maksettu jo moninkertaisesti takaisin.

Digita käyttää tehokkaasti verosuunnittelua, jossa lainataan emoyhtiöltä sen verran, että lainan korkokulut juuri ja juuri ylittävät liikevoiton määrän. Väliyhtiönä Digita käyttää luxemburgilaista holding-yhtiötä.

Esimerkiksi jos voittoja on 10 M, emoyhtiö lainaa 100M 12 % (yli 10 %) korolla, jolloin lopulliseksi tulokseksi kirjataan -2 M eli tappio. Silloin yhtiön ei tarvitse maksaa yhteisöveroa.

Kansantalouden laskennallinen tappio

Liikevoitto 180 M (lähde)
Toteutunut veroaste 6,4 % (0,064) (lähde)
Yhteisöveroaste 20 % (0,20)

Mediayhtiöiden maksama keskimääräinen määrä Digitalle vuodessa n. 90M (lähde)
Monopolin aiheuttama keskimääräinen ”ylihinta” 50% (0,5) (lähde)

Mediayhtiöiden maksama ”ylihinta” vuodessa 90 X 0.5 = n. 45 M

Verotappio vuodessa 180 x (0,20-0.064) = n. 25 M

KOKONAISMENETYS (1999–2017) = n. 1 260 miljoonaa euroa

Digitan kätilöt :

Pääministeri: Paavo Lipponen (SDP) / Matti Vanhanen (kesk.)
Yleisradion toimitusjohtaja: Aarne Wessberg
Liikenne- ja viestintäministeri: Olli-Pekka Heinonen (kok.)
Omistajaohjausministeri: Erkki Tuomioja (SDP) / Mauri Pekkarinen (kesk.)

3 – Caruna Suomi Oy  

Caruna, entinen Fortum sähkönsiirto oli Suomen suurin sähkönsiirtomonopoli. Sillä oli noin 600 000 asiakasta ja 20 prosentin markkinaosuus.  

Joulukuussa 2014 yhtiö myytiin myyntiä varten perustetulle yhtiölle Suomi Power Networkille (SPN).  SPN:n osinkojako oli seuraavanlainen: 20 % Keva ja Elo (eläkerahastot) , 40 % Borealis Infrastructure Management (BIM) ja 40 % First State Investment (FSI). 20 prosentin valtionosuus oli osakeyhtiölain vaatima suomalaisomistus, jotta kauppa ylipäätänsä voitiin tehdä.

Ostajaosapuolena toimii mm. Digita Oy:n ja Finngrid Oy:n tapauksesta tunnetut FSI ja BIM, minkä olisi jo pitänyt olla varoitusmerkki siitä, mitä valtiontaloudelle voi käydä. 

Kataisen hallitus ei halunnut tuoda myyntiä eduskunnan käsittelyyn lainkaan, ja se solmittiin salaa. Vaikutti siltä, että myyntiä vastustavat henkilöt savustettiin joko median ajojahdin kautta tai lahjonnalla (ei todistettu) pois kuvioista.

Myynnin jälkeen Katainen lähti Brysseliin, kaupan myötäilijöitä nimitettiin korkeisiin virkoihin ja osa kauppojen osapuolista jäi bonuksineen eläkkeelle.

Caruna harjoittaa Digitan tavoin agressiviistä verosuunittelua, tuottaa lähes 50% voittoa.

Kansantalouden laskennallinen tappio

Liikevoitto 55M (lähde)
Toteutunut veroaste 1,6 % (0,016) (lähde)
Yhteisöveroaste 20 % (0,20)

(Monopolin aiheuttama keskimääräinen sähkönsiiron ”ylihinta” 30 % (0,30) (Lähde 1, Lähde 2)

Tämän olen ottanut pois varsinaisesta laskelmasta, koska Caruna perustelee hinnankorotusta 200 M verkkoinvestoinnilla.)

Verotappio vuodessa 55 x (0.20-0.016) = n. 10M

KOKONAISMENETYS (2014–2017) = n. 30 miljoonaa euroa

Hinnankorotuksia sähkönsiirroissa perustellaan investoinneilla. Tämän vuoksi liikevoiton määrä pienenee. Tästä johtuen voidaan ajatella, että kansantaloudellinen ”tappio” on paljon suurempi kuin mitä luvut kertovat. Sähköverkon ulkoistaminen on erittäin suuri menetys ja riski valtiolle.)

Carunan kätilöt :

Pääministeri: Jyrki Katainen (kok.)
Fortumin toimitusjohtaja: Tapio Kuula
Omistajaohjausministeri : Pekka Haavisto (vihr.)

Kiitos Sibil !

Edessä on vielä vihonviimeinen soteuudistus, vuosisadan puhallus, kun hyvinvointivaltion perusta aiotaan lopullisesti tuhota yhtiöittämisen, yksityistämisen, järjettömän kilpailuttamisen ja rahastuksenpelisäännöillä.

Yritysten yhteiskuntavastuuta tutkivan kansalaisjärjestö Finnwatchin mukaan sote-uudistuksessa ei ole riittävästi huomioitu yksityisten terveysyritysten verosuunnittelua.

Jos soten tarkoitus on säästää kustannuksia ja törmätään aggressiiviseen verosuunnitteluun, sotesta tulee entistä kalliimpi !

Finnwatchin mukaan sote-mallin valinnanvapauslain luonnos on muotoiltu siten, ettei yritysten verosuunnittelua pystytä arvioimaan riittävästi. Esim. Mehiläisen ja Terveystalon verosuunnittelu on jo ollut tapetilla. Attendo on siirtänyt varojaan veroparatiiseihin yrityskonsernin sisäisinä lainoina. 

Finnwatchin mielestä verosuunnittelusta pitäisi tehdä paljon nykyistä vaikeampaa.

Jes ?

Mutta jos Suomessa on nyt täysin äärioikeistolainen hallitus ?

-    pukki kaalimaan vartijana ?

-    onko toivoa ?