Kuva: Hannu Ahonen
Kansainvälinen Oxfam - hyväntekeväisyysjärjestö, joka toimii 90 maassa on raportoinut eriarvoisuuden kasvusta säännöllisesti.
Lähes neljännes EU-maiden väestöstä elää köyhyydessä ja
syrjäytymisvaarassa. 50 miljoonaa ihmistä elää äärimmäisessä puutteessa.
Nykypolitiikalla köyhien odotetaan kasvavan 15 – 25
miljoonalla vuoteen 2025 mennessä.
Vuoden 2017 Maailman talousfoorumin avajaispäivänä Oxfam
esitti laskelman, että jos vaakakuppiin laitetaan maailman 3,6 miljardin
köyhimmän ihmisen varallisuus, voidaan toiseen kuppiin laittaa kahdeksan
menestynyttä bisnesmiestä omaisuuksineen.
Vuotta aikaisemmin Oxfamin liikemiesten rikkaimpaan
vaakakuppiin mahtui 62 erittäin varakasta vastaamaan puolta maapallon
väestöstä.
Oxfamin mukaan seitsemän kymmenestä maapallon asukkaasta
elää maassa, jossa taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut 30 viime vuoden
aikana.
Euroopassa rikkain prosentti eurooppalaisia omistaa yli
kolmanneksen alueen varallisuudesta. Vastaavasti alin tuloryhmä (40 prosenttia)
omistaa yhteensä alle yhden prosentin EU:n nettovarallisuudesta.
EU ei ollut alkuaankaan demokraattinen. Se oli Bilderberg
eliitin vallankaappaus, pelkkä järjestösopimus, jolla Euroopan demokratiat
kampattiin ”Uuden Maailmanjärjestyksen ” - yhtiövallan pelisääntöihin ja yhteisvaluuttaan.
EU – vallankaappauksen jälkeen alkoi nopea velkaantuminen ja
eriarvoisuuden kiihtyminen kaikkialla:
- voiko talous, jossa kansalla / kansoilla ei enää ole
ostovoimaa olla demokraattinen ja toimiva ?
EU:ssa on noin 500 miljoonaa asukasta ja 342 miljardööriä.
Vastaa lukemat kertaantuvat myös Yhdysvalloissa :
-
Rikkain kotitalouksien 20 prosenttia omistaa 84 %
nettovarallisuudesta; alin 40 % omistaa yhteensä 0,3 prosenttia.
-
Demokratian esikuvana markkinoitu Yhdysvallat on
todellisuudessa maailman
eriarvoisin talous, kun tarkastellaan kehittyneitä maita.
Yhdysvaltojen vastavalittu presidentti Trump haastoi jo
vaalikampanjassaan nykyisen globaalin eriarvosuutta kiihdyttävän
uusliberalistisen vapaakaupan ja suuryhtiöt puolustamaan oman maan kansalaisia ja
torppasi mm. autotehdas Fordilta uudet investoinnit Mexikoon.
Trump torppasi
myös vapaakauppasopimukset ja nostatti heti suuryhtiöt hälytystilaan.
Trumpin poliittisen sanoman ydin on selvä : Protektionismi
pelastaa !
EU:n johtava talousmahti Saksa on järkyttynyt, samoin
Suomessa presidentti Niinistö, joka myös varoitti heti protektionismin
vaaroista.
Uusliberalistiselle, Suomessakin harjoitetulle EU-politiikalle
protektionismi on kirosana ?
Eipä ihme ?
EU:n ja USA:n varakas eliitti on kiihdyttänyt
eriarvioistumista jo vuosikymmeniä, samalla kun demokraattiset
päätöksentekojärjestelmät ovat umpikujassa.
Euroopan ja USA:n talouskasvu ja elvytys perustuu enää
lisävelan ottoon. Talous ei kasva, jos yksityiset kansalaiset eivät ota
lisävelkaa !?
Kun talous kasvaa kuihduttamalla, suomalainenkin SSS- uusliberalistinen hallitus rinta rottingilla puolustaa sosiaaliturvan ja julkisen sektorin
leikkauksia ja pahentaa köyhyyttä entisestään.
Presidentti Trump on nyt suurvallan presidentin
valtaoikeuksilla haastanut uusliberalistisen talousmallin protektionismin
pelisääntöihin.
Selvää on, että vain protektionismilla kyetään estämään
vapaakaupan ylilyönnit ja pääomien keinottelu veroparatiiseihin.
Demokratian palauttaminen sekä Euroopassa, että USA:ssa
vaatii myös uusliberalismin vastavallankaappauksen :
-
vasta kun kansalla / kansoilla on oma valtiollinen ja
kansallinen keskuspankki ja oman rahan hallinta, voidaan ihmis- ja
kansalaisoikeudet palauttaa.
Nykyinen kyltymättömään ahneuteen perustuva ” Uusi
uusliberalistinen rikkaimpien suuryhtiöiden vapaa keinottelu halpatyövoimalla
ja pääomien siirtely on pahin uhka myös maapallon ekosysteemeille. Nykyihminen
elää moninkertaisesti yli maaäidin kantokyvyn….
Missä viipyy uudet kestävän talouden ja ihmisoikeuksia kunnioittavat
puuhamiehet myös Suomeen ?
ps.
Protektionismi tarkoittaa taloustieteellisenä terminä valtion
sisäisillä markkinoilla toimivien eli kotimaisten tuottajien suojelemista
torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi suojatullein, valtion suoralla
tai epäsuoralla avulla, protektiivisin tariffein tai kiintiöin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti