New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Nouriel Roubini ennustaa Suomelle eroa eurosta ja
mahdollisesti koko EU:sta EconoMonitor-blogissaan /
Roubinin mukaan Suomen euroeron puolesta puhuu erityisesti
se, että muut Pohjoismaat ovat selviytyneet euron ulkopuolella kohtalaisen
hyvin:
– Kun yksikään muu Pohjoismaista ei ole
Euroopan rahaliiton jäsen, mitkä ovat Suomen eurossa pysymisen edut, Roubini
kysyy.
Roubinin mukaan Suomen ero yhteisvaluutasta saattaisi
pakottaa maan eroamaan myös Euroopan unionista (EU), mutta se ei hänen mukaansa
olisi välttämättä huono asia.
Suomi pystyisi hänen mukaansa nauttimaan
suurimmasta osasta euro- ja EU-jäsenyyden tuomista eduista myös rahaliiton ja
unionin ulkopuolella. Suomi voisi Roubinin mukaan sitoa valuuttansa euroon, tai
vaihtoehtoisesti Saksan markkaan, jos koko rahaliitto purkautuu.
– Suomi voisi myös yrittää neuvotella EU:ssa
pysymisestä vaikka se jättäisikin euron, sillä euroalue pohtii nyt sallivansa
jäsenmaille eromahdollisuuden ilman, että niiden täytyy luopua
EU-jäsenyydestään, Roubini sanoo.
Kenties kaikkein merkittävin euroeron etu
Suomelle olisi Roubinin mukaan se, että se välttyisi jatkossa osallistumasta
kriisimaiden tukemiseen kovalla riskillä.
Suomen ei enää tarvitsisi osallistua ERVV-
tai EVM-vakausmekanismeihin, sillä ne EU-jäsenet, jotka eivät kuulu euroon,
eivät osallistu euroalueen kahteen pelastusohjelmaan.
Euron loppu häämöttää ? Eipä ihme:
- Globaali pankkieliitti
on tienannut eurolla huikeita omaisuuksia samalla kun kansalaiset ja valtiot on kynitty kuiviin ja jätetty pankkeihin kerjäämään!
Pankkiterrori alkaa olla pian jo olla ohi, mutta miten
kriisin huijarit saadaan vastuuseen ?
Pitäisikö kaikki valtioiden huijauksella kynityt velat antaa vaan anteeksi ja jättää huijauslaskut maksamatta ?
Asiantuntija HS:ssä: Kreikan velat pitäisi antaa anteeksi
VastaaPoistahttp://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/07/09/asiantuntija-hsssa-kreikan-velat-pitaisi-antaa-anteeksi/201233113/12
Liiketoiminnan etiikan ja käytännöllisen filosofian dosentin Jukka Kilven mukaan Kreikan ja muiden kriisimaiden velat tulisi antaa anteeksi. Sunnuntaina Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessaan Kilpi kirjoittaa, että etiikka puoltaa valtion konkurssin hoidossa velkojen mitätöintiä.
Liiketoiminnan etiikan ja käytännöllisen filosofian dosentti Jukka Kilpi kirjoitti sunnuntain Helsingin Sanomissa, että kriisimaiden velat tulisi antaa anteeksi. Vieraskynä-kirjoituksessaan Kilpi sanoo, että velkojen anteeksianto kunnioittaa osapuolten itsenäisyyttä ja kannustaa taloudelliseen toimeliaisuuteen.
Kilven mukaan valtio on ihmisille välttämätön toimija, ja velkojen anteeksianto on tehokas sosiaaliturvan muoto, joka hyödyttää velallista ja koko yhteiskuntaa. Samalla tapaa kuin yksityishenkilöillä pitäisi olla mahdollisuus saada velkansa anteeksi, myös valtioille tulisi olla tämä mahdollisuus.
Tätä ei Euroopassa kuitenkaan tajuta. Yhdysvalloissa yksityishenkilöillä on mahdollisuus aloittaa uusi elämä henkilökohtaisen konkurssin jäljiltä, mutta Euroopassa on " sitkeästi ylläpidetty velkojan oikeuksia, jopa aina velallisen kuolemaan saakka", Kilpi sanoo.
– Yksityishenkilöitä koskevat konkurssilait syntyivät tuhansia vuosia sitten tarpeesta jakaa maksukyvyttömän omaisuus velkojille järjestäytyneesti. Tästä lait ovat kehittyneet nykyiseen muotoonsa, jossa niiden painopiste on yhä enemmän varattoman velallisen elämän helpottamisessa. Kaikkien etu olisi, että myös valtion konkurssien hoidossa edettäisiin samaan suuntaan ja luotaisiin ylikansallisia instituutioita ratkomaan valtioiden velkaongelmia, Kilpi kirjoittaa.
– Etiikka puoltaa valtion konkurssin hoidossa velkojen mitätöintiä ja mahdottoman velkataakan järjestelemiseen kykeneviä ylikansallisia instituutioita.