Asiantuntijat
ovat antaneet ruusuja työllisyyden parantamisesta ja risuja veroalennuksista
noususuhdanteessa. Köyhyysraportti on muistuttanut, että viimeisen kymmenen
vuoden aikana, eli myös edeltävän hallituksen kaudella eriarvoisuus on entisestään
kasvanut. Maan jakaantuminen on pahentunut.
Yritysjohtajana
Sipilä on johtanut maata kuin yritystä. Lupauksensa mukaan Sipilä laittoi
taseet töihin, mutta unohti, ettei valtiota voi hoitaa kuin tytäryhtiötä.
Oy Suomi
ab:ssä Sipilä ryhtyi ponnekkaasti käyttämään diktatoorista talousvaltaa.
Ensi töiksi
Sipilä perusti Vake Oy:n loppukesällä 2016 2500 euron osakepääomalla, jolla se
se sai Kauppalehden laskelmien mukaan hallintaansa 2,5 miljardin euron varat
yksityiseen kassaan ja syrjäytti eduskunnan
päätösvaltaan kuuluvat valtionomaisuusmiljardit itsellleen. Valtio sai vuosina 2007-2015 yhtiöistään osinkotuloja sekä
pääomanpalautuksia noin 10,5 miljardia euroa ja osakkeiden myyntituloja 4,6
miljardia euroa. Mm. ilmastomuutoksen
torjuntaan tarkoitetut päästökauppatulot siirrettiin budjetin vajeen
paikkaukseen.
EU – Suomen kepulihallitukset ovat olleet toinen toistaan katalampia.
Pääministeri Matti Vanhanen vetäisi hihasta 3 kpl esteellisesti valmisteltuja
ydinvoimalahankkeita.
Onneksi pokka ei pitänyt loppuun asti ja Vanhanen hyppäsi
pestistä kesken kaiken.
Sipilän hallituksen ”pannaan taseet töihin” – Metsähallituksen yhtiöittäminen
ilman lausuntokierroksia jää Suomen poliittisen historiaan pohjanoteerauksena.
1/3
Suomen pinta-alasta ja vesistä muutettiin yhtiöksi huolimatta 130 000 nimeä
keränneestä vastustajien adressista.
Mikä on valtio ?
Valtio koostuu maa-alueesta, siinä asuvista kansalaisista, kansan
valitsemasta julkishallinnosta ja perustuslaista. Suomen eu-valtiota on ajettu alas
ulkomaisten pääomasijoittajien eduksi jo pari- kolmekymmentä vuotta : maat on yhtiöitetty ja myytävissä kelle
tahansa, niin kuin myös suurin osa julkistaloutta.
Sote – uudistus taisi jäädä Sipilältä loppumetreille. Joka tapauksessa soten
jo tehdyt kuntien ratkaisut ja investoinnit ovat aiheuttaneet valtavat sotkut.
Seuraavalla eduskunnalla on edessään totuus : - ylikansallisen pörssikeinottelun hinta on
kansantalouden kestävyysvaje, paheneva velkakierre ja kovat ajat.
Metsähallituksen yhtiöittäminen
Metsähallituksen yhtiöittäminen oli puhtaasti poliittinen ja äärioikeistolaisten
kansanedustajien tahtotila.
Eu ei sitä vaatinut. Sen sijaan kokoomus,
keskusta, kristilliset ja perussuomalaiset taklasivat Suomen
valtion yhteisen kansallisvarallisuuden yksityiseksi yritykseksi, jolla
ei enää ole parlamentaarista kontrollia.
Seuraavassa linkissä /
on eduskunnan äänestysluettelo / 108 kyllä – 64 ei ääntä Metsähallituksen
yhtiöittämisestä.
Kuntien ja valtion yhtiöitä, entistä kansallisvarallisuutta ei koske
julkisuuslaki.
Metsähallituksen yhtiöittämiseen lisättiin tosin ponsi :
"[P]äätös, jonka toteuttamisen johdosta
valtio lakkaisi olemasta yhtiön ainoa omistaja tai luopuisi enemmistöstään
yhtiössä, edellyttää eduskunnan suostumusta." (HE 132/2015 vp)
On selvää, ettei laittomaan euroedustukseen ole luottamista.
Kansinväliset pääomasijoittajat
ovat jo rajoituksetta rohmunneet maaperän rikkauksia ja julkistalouden
perusinfraa. Kaikki se, mikä on
yhtiöitetty, on myytävissä.
Julkistalouden bisnestä
ei suojaa edes julkisuuslaki.
Yhtiöittämisen jälkeen eduskunta on tekemässä itsensä
tarpeettomaksi koko budjettivallasta.
Myöhäistä on hiiren
haukotella, kun on jo kissan suussa ?
Metsähallituksen yhtiöittämisen jälkeen suomalaiset metsurit ovat jo saaneet väistyä
ulkomaisen halpatyön tieltä. Uusi metsälaki mahdollistaa myös entistä nuorempien ja keskenkasvuisten
taimikoiden parturoinnin.
Mikään media ei ole hiiskahtanutkaan metsähallituksen yhtiöittämisen
tuloutuksesta Suomen valtiolle.
Kuka tai mikä taho oli arvioinut kolmasosan Suomen pinta-alasta euroina
?
Eduskuntavaalit on taas tulossa.
Lasten kaltoin kohtelu ja turvapaikan hakijoiden palautukset ovat
nousseet kuumaksi keskusteluksi.
Pääministeri Sipilä tuomitsee lasten raiskaukset, samoin kuin muutkin
puolueet, samalla kun nämä eduskunnan maan isät ja äidit ovat jo raiskanneet isänmaan ja
vaarantaneet tulevien sukupolvien osallisuuden kansalaisina omassa maassaan.
Kotimaa, oma maa on Pyhä.
Kunnioitan venäläisten suurta maaemon rakkautta.
Venäjä ei myy maitaan,
niin kuin Suomi.
Valtio ilman maanomistuksen suvereniteettia, yhteistä kansallisvarallisuutta ja
julkishallintoa ei ole itsenäinen kansankoti.
Yksityisellä omistusoikeudella on perustuslain suoja.
Entäs kun ylikansallisella eurolla ei ole kunniaa ja isänmaata ?
Taas pitäisi hankkia hävittäjiä 10 miljardilla puolustamaan maata, kun
samaan aikaan maat metsät on jo myynnissä ja koko kansakunta vaihdettavissa ulkomaiseen halpatyövoimaan ?
Suomen suurin yksityinen maanomistaja on UPM.
Se on monikansallinen metsäjätti, monessa kehitysmaassa jo kirosana. Entäs
meillä ?
Suomessa UPM omistaa 640 000 hehtaaria maata.
UPM:llä on 90 000 osakkeenomistajaa 33 eri maassa.
Vähän aikaa sitten UPM myi yli 21 000 hehtaaria
pääosin Kainuussa sijaitsevia metsiään United Bankersin metsärahastolle sekä UB
Nordic Forest Fundille..
Laittoman EU- liittymispäätöksen jälkeen Suomen valtion hävittämistemput
ovat jo loppusuoralla ja edessä on valtava sotku jo yksityistetyn julkistalouden pääomien
kansallistamisessa.
Ranskan keltaliivit ovat jo haastaneet koko Euroopan demokraattisten
pelisääntöjen palauttamiseen.
Edessä Metsähallituslain kumoaminen
Kansalaisaloitteen perusteluita :
KANSALLISOMAISUUDEN HÄVITTÄMINEN
Valtion maita on myyty tällä vuosikymmenellä hurjaa vauhtia. Metsähallituksen vuotuinen myynti oli tuhannen tai parin tuhannen hehtaarin paikkeilla vuoteen 2011 saakka, jolloin Kataisen hallitus käynnisti massiivisen luonto-omaisuuden myynnin.
Täyttääkseen ylimitoitetut tuottovaatimukset Metsähallitus myi valtion maita enimmillään lähes10 000
hehtaaria vuodessa. Vuonna 2013 Metsähallitus tuloutti
valtiolle 130 miljoonaa euroa, kun vuosina 2000–2002 vaadittu tuloutus oli noin
45 miljoonaa euroa.
Vuonna 2015 Metsähallitus myi maata reilut7 000 hehtaaria . Lähitulevaisuuden
myyntinäkymät ratkeavat alkukesästä, kun Sipilän hallitus tekee Metsähallitusta
koskevan omistajapoliittisen linjauksensa.
Metsähallituksen osittaisen yhtiöittämisen on pelätty kiihdyttävän kansallisomaisuuden yksityistämistä. Arvokkaiden luontoalueiden tai tuottavien metsätalousmaiden myynti vuotuisten tuottovaatimusten täyttämiseksi on lyhytnäköistä ja kestämätöntä politiikkaa.
Ylimitoitetut tulostavoitteet kannustavat Metsähallitusta myös hakkuisiin alueilla, jotka ovat merkittäviä luontoarvoiltaan tai paikallisten elinkeinojen kannalta, sekä esimerkiksi vuokraamaan kiistanalaisia alueita tuulivoimakäyttöön.
Tiedossa on, että Metsähallitus havittelee uusia voimaloita Lappiin sekä merialueille, jotka siirtyivät uuden metsähallituslain ja nk. kolmannen taseen myötä osakeyhtiön hallintaan.
Uudella metsätalousosakeyhtiöllä on yksinoikeus harjoittaa metsätaloutta valtion mailla. Yhtiötä koskevassa laissa on kirjaus ”valtion kokonaan omistama”. Näin ollen yhtiön tai sen osan myynti vaatisi eduskunnan hyväksymän lakimuutoksen sekä eduskunnan antaman myyntivaltuutuksen.
LAKIUUDISTUKSELLA EI YLEISTÄ HYVÄKSYNTÄÄ
Pysäytetään metsähallituslaki -adressi teki näkyväksi, kuinka laajasti suomalaiset vastustavat Metsähallituksen organisaatiomuutosta nyt esitetyssä muodossa yhtiöittämisineen ja kolmansine taseineen. Eduskunnalle luovutettu nettiadressi keräsi noin 130 000 allekirjoitusta 26.2.–16.3.2016.
Uusi metsähallituslaki ei turvaa saamelaisten oikeuksia kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. Perustuslakivaliokunta piti varsin erikoisena, että lakitekstistä oli poistettu aiemmissa versioissa olleet säännökset saamelaisten oikeuksista. Hallituksen ratkaisu poikkesi viime vuosien linjasta: saamelaisten oikeuksista on säädetty mm. kaivos-, vesi- ja ympäristönsuojelulaeissa.
Maa- ja metsätalousvaliokunta ei palauttanut ko. säännöksiä lakiin perustuslakivaliokunnan kannasta huolimatta. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kehotti 22.3.2016 Suomea huomioimaan saamelaisten oikeudet metsähallitusuudistuksessa. Kehotus ei johtanut toimenpiteisiin.
METSÄHALLITUSLAKI ON HÄPEÄKSI LAINSÄÄDÄNTÖTYÖLLE
Hallinto-oikeuden professori OTT Olli Mäenpää suomi uuden metsähallituslain valmistelua perustuslakivaliokunnalle 5.2.2016 antamassaan lausunnossa:
”Lakiesityksen perustelujen kannalta voidaan kuitenkin todeta, että yhtiöittämisen välttämättömyyttä korostavat perustelut eivät saa tukea EU:n tai kansallisesta kilpailuoikeudesta eivätkä myöskään EU:n komission arvioista, jotka koskevat valtion liikelaitosten asemaa ja toimintaa. [...] Metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämisen vaihtoehtoja ei ole tarkasteltu hallituksen esityksen perustelussa, vaikka niitä oli esillä lain valmisteluvaiheessa. Tältä osin voidaan kiinnittää huomiota lainvalmistelun laadullisiin perusvaatimuksiin. Perustuslakivaliokunta on vastikään pitänyt erityisen huolestuttavana sitä, että puutteellisesti valmisteltujen lakiesitysten joukossa on yhteiskunnallisesti merkittäviä lakihankkeita, jotka on tuotu eduskuntaan ilman, että niihin on ehditty tehdä esimerkiksi kunnollisia vaikutusarvioita (PeVM 8/2015 vp). Vastaava arvio voitaneen kohdistaa merkittävien organisatoristen uudistusten perustelujen paikkansapitävyyteen ja toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen arviointiin lakiesityksen perusteluja laadittaessa.”
Hallituksen mukaan uudella lailla oli tulenpalava kiire, koska EU:n hankintadirektiivi oli astumassa voimaan 18.4.2016. Meppi Merja Kyllönen esitti kirjallisen kysymyksen EU:n kilpailukomissaarille mm. Metsähallituksen organisaatiomuodosta ja hankintadirektiivistä. Margrethe Vestager antoi vastauksensa 1.4.2016:
”Komissiolla ei ole minkäänlaisia tietoja siitä, että metsähallituksen nykyinen organisaatiorakenne olisi julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien vastainen. EU:n julkisia hankintoja koskevat säännöt eivät yleensä edellytä jäsenvaltioilta julkisten palvelujen tarjoamista tietyllä tavalla. Sääntöjä on sovellettava ainoastaan silloin, kun kansalliset hankintaviranomaiset tai yhteisöt päättävät tarjota kyseisiä palveluja hankintasopimusten tai käyttöoikeussopimusten kautta.”
SALAILU LEIMASI VALMISTELUA JA KÄSITTELYÄ
Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli uuden metsähallituslain pimennossa. Julkisen kritiikin ansiosta ministeriö taipui lopulta järjestämään kolme kuulemistilaisuutta – parin päivän varoitusajalla. Suljettuihin tilaisuuksiin pääsivät vain kutsutut ja puheenvuoroja saivat vain valitut, minkä vuoksi kuulemisia voi pitää näennäisinä.
Salaillen valmisteltu lakiesitys oli tarkoitus viedä eduskuntaan ilman lausuntokierrosta, mikä olisi ollut todella poikkeuksellinen menettely yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa. Julkisen paineen vuoksi lakiluonnos lähti lopulta lyhyelle lausunnolle. Aikataulu oli kohtuuton lausunnonantajille.
Saatu palaute oli ankaraa. Lukuisat tahot pitivät lakiluonnosta niin heikkona, että vaativat käsittelyn lopettamista ja asian palauttamista uuteen valmisteluun, tai vähintäänkin huomattavia parannuksia. Lakiluonnokseen suhtautuivat kriittisesti:
Lapin liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Itä-Lapin kuntayhtymä, Lapin aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oikeusministeriö, Ihmisoikeusliitto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, MTK, Puuliitto, JHL, Metsänhoitajaliitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, Metsäalan Asiantuntijat ry, Suomen sahat ry, Tunturi-Lapin Kehitys ry, Lapin Yrittäjät ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto r.y, Luontaiselinkeinojen liitto ry, Kuhmon, Rovaniemen, Kemin ja Kemijärven kaupungit, Savukosken, Ylitornion, Utsjoen, Pelkosenniemen, Vaalan, Pellon, Sodankylän, Inarin, Puolangan, Posion ja Muonion kunnat, Äkäslompolon Kyläyhdistys ry, Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellinen neuvottelukunta, Museovirasto, Suomen Saamelaisten keskusjärjestö ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto, Sámi árvvut -yhdistys, Inarinsaamelaiset ry, City-Sámit ry, Saamelaismuseo Siida, Suoma Boazosamit rs, Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry, Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Käsivarren paliskunta, Paliskuntain yhdistys, Inarin kalastusalue, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu, WWF Suomi ja Luonto-Liitto
Hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle 3.12.2015 ilman merkittäviä muutoksia. Eduskunnassa käsittelyprosessi jatkui erikoisena: lähetekeskustelu yritettiin pitää aamuneljältä ilman vastuuministeriä. Päiväsaikainen käsittely järjestyi vain opposition sinnikkäiden vastalauseiden ansiosta.
JÄÄRÄPÄISESTI RUNNOTTU LAKI
Hallitus ajoi eduskunnassa lävitse heikkolaatuisen ja sisällöltään kyseenalaisen lain piittaamatta kansalaisten, alueiden, asiantuntijoiden, järjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden vastalauseista.
Keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisten kansanedustajat hyväksyivät uuden metsähallituslain ratkaisevassa äänestyksessä 29.3.2016. Presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain 8.4.2016.
Uuden metsähallituslain valmistelu ja käsittely olivat häpeäksi lainsäädäntötyölle. Lakien ja koko järjestelmän legitimiteetti lepää demokraattisten prosessien varassa. Uuden metsähallituslain toteutuminen rapauttaa luottamusta edustukselliseen demokratiaamme. Kansanäänestyksen järjestäminen ja äänestystuloksen kunnioittaminen palauttaisi osan menetetystä luottamuksesta.
Valtion maita on myyty tällä vuosikymmenellä hurjaa vauhtia. Metsähallituksen vuotuinen myynti oli tuhannen tai parin tuhannen hehtaarin paikkeilla vuoteen 2011 saakka, jolloin Kataisen hallitus käynnisti massiivisen luonto-omaisuuden myynnin.
Täyttääkseen ylimitoitetut tuottovaatimukset Metsähallitus myi valtion maita enimmillään lähes
Vuonna 2015 Metsähallitus myi maata reilut
Metsähallituksen osittaisen yhtiöittämisen on pelätty kiihdyttävän kansallisomaisuuden yksityistämistä. Arvokkaiden luontoalueiden tai tuottavien metsätalousmaiden myynti vuotuisten tuottovaatimusten täyttämiseksi on lyhytnäköistä ja kestämätöntä politiikkaa.
Ylimitoitetut tulostavoitteet kannustavat Metsähallitusta myös hakkuisiin alueilla, jotka ovat merkittäviä luontoarvoiltaan tai paikallisten elinkeinojen kannalta, sekä esimerkiksi vuokraamaan kiistanalaisia alueita tuulivoimakäyttöön.
Tiedossa on, että Metsähallitus havittelee uusia voimaloita Lappiin sekä merialueille, jotka siirtyivät uuden metsähallituslain ja nk. kolmannen taseen myötä osakeyhtiön hallintaan.
Uudella metsätalousosakeyhtiöllä on yksinoikeus harjoittaa metsätaloutta valtion mailla. Yhtiötä koskevassa laissa on kirjaus ”valtion kokonaan omistama”. Näin ollen yhtiön tai sen osan myynti vaatisi eduskunnan hyväksymän lakimuutoksen sekä eduskunnan antaman myyntivaltuutuksen.
LAKIUUDISTUKSELLA EI YLEISTÄ HYVÄKSYNTÄÄ
Pysäytetään metsähallituslaki -adressi teki näkyväksi, kuinka laajasti suomalaiset vastustavat Metsähallituksen organisaatiomuutosta nyt esitetyssä muodossa yhtiöittämisineen ja kolmansine taseineen. Eduskunnalle luovutettu nettiadressi keräsi noin 130 000 allekirjoitusta 26.2.–16.3.2016.
Uusi metsähallituslaki ei turvaa saamelaisten oikeuksia kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. Perustuslakivaliokunta piti varsin erikoisena, että lakitekstistä oli poistettu aiemmissa versioissa olleet säännökset saamelaisten oikeuksista. Hallituksen ratkaisu poikkesi viime vuosien linjasta: saamelaisten oikeuksista on säädetty mm. kaivos-, vesi- ja ympäristönsuojelulaeissa.
Maa- ja metsätalousvaliokunta ei palauttanut ko. säännöksiä lakiin perustuslakivaliokunnan kannasta huolimatta. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kehotti 22.3.2016 Suomea huomioimaan saamelaisten oikeudet metsähallitusuudistuksessa. Kehotus ei johtanut toimenpiteisiin.
METSÄHALLITUSLAKI ON HÄPEÄKSI LAINSÄÄDÄNTÖTYÖLLE
Hallinto-oikeuden professori OTT Olli Mäenpää suomi uuden metsähallituslain valmistelua perustuslakivaliokunnalle 5.2.2016 antamassaan lausunnossa:
”Lakiesityksen perustelujen kannalta voidaan kuitenkin todeta, että yhtiöittämisen välttämättömyyttä korostavat perustelut eivät saa tukea EU:n tai kansallisesta kilpailuoikeudesta eivätkä myöskään EU:n komission arvioista, jotka koskevat valtion liikelaitosten asemaa ja toimintaa. [...] Metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämisen vaihtoehtoja ei ole tarkasteltu hallituksen esityksen perustelussa, vaikka niitä oli esillä lain valmisteluvaiheessa. Tältä osin voidaan kiinnittää huomiota lainvalmistelun laadullisiin perusvaatimuksiin. Perustuslakivaliokunta on vastikään pitänyt erityisen huolestuttavana sitä, että puutteellisesti valmisteltujen lakiesitysten joukossa on yhteiskunnallisesti merkittäviä lakihankkeita, jotka on tuotu eduskuntaan ilman, että niihin on ehditty tehdä esimerkiksi kunnollisia vaikutusarvioita (PeVM 8/2015 vp). Vastaava arvio voitaneen kohdistaa merkittävien organisatoristen uudistusten perustelujen paikkansapitävyyteen ja toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen arviointiin lakiesityksen perusteluja laadittaessa.”
Hallituksen mukaan uudella lailla oli tulenpalava kiire, koska EU:n hankintadirektiivi oli astumassa voimaan 18.4.2016. Meppi Merja Kyllönen esitti kirjallisen kysymyksen EU:n kilpailukomissaarille mm. Metsähallituksen organisaatiomuodosta ja hankintadirektiivistä. Margrethe Vestager antoi vastauksensa 1.4.2016:
”Komissiolla ei ole minkäänlaisia tietoja siitä, että metsähallituksen nykyinen organisaatiorakenne olisi julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien vastainen. EU:n julkisia hankintoja koskevat säännöt eivät yleensä edellytä jäsenvaltioilta julkisten palvelujen tarjoamista tietyllä tavalla. Sääntöjä on sovellettava ainoastaan silloin, kun kansalliset hankintaviranomaiset tai yhteisöt päättävät tarjota kyseisiä palveluja hankintasopimusten tai käyttöoikeussopimusten kautta.”
SALAILU LEIMASI VALMISTELUA JA KÄSITTELYÄ
Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli uuden metsähallituslain pimennossa. Julkisen kritiikin ansiosta ministeriö taipui lopulta järjestämään kolme kuulemistilaisuutta – parin päivän varoitusajalla. Suljettuihin tilaisuuksiin pääsivät vain kutsutut ja puheenvuoroja saivat vain valitut, minkä vuoksi kuulemisia voi pitää näennäisinä.
Salaillen valmisteltu lakiesitys oli tarkoitus viedä eduskuntaan ilman lausuntokierrosta, mikä olisi ollut todella poikkeuksellinen menettely yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa. Julkisen paineen vuoksi lakiluonnos lähti lopulta lyhyelle lausunnolle. Aikataulu oli kohtuuton lausunnonantajille.
Saatu palaute oli ankaraa. Lukuisat tahot pitivät lakiluonnosta niin heikkona, että vaativat käsittelyn lopettamista ja asian palauttamista uuteen valmisteluun, tai vähintäänkin huomattavia parannuksia. Lakiluonnokseen suhtautuivat kriittisesti:
Lapin liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Itä-Lapin kuntayhtymä, Lapin aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oikeusministeriö, Ihmisoikeusliitto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, MTK, Puuliitto, JHL, Metsänhoitajaliitto, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, Metsäalan Asiantuntijat ry, Suomen sahat ry, Tunturi-Lapin Kehitys ry, Lapin Yrittäjät ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto r.y, Luontaiselinkeinojen liitto ry, Kuhmon, Rovaniemen, Kemin ja Kemijärven kaupungit, Savukosken, Ylitornion, Utsjoen, Pelkosenniemen, Vaalan, Pellon, Sodankylän, Inarin, Puolangan, Posion ja Muonion kunnat, Äkäslompolon Kyläyhdistys ry, Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellinen neuvottelukunta, Museovirasto, Suomen Saamelaisten keskusjärjestö ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisneuvosto, Sámi árvvut -yhdistys, Inarinsaamelaiset ry, City-Sámit ry, Saamelaismuseo Siida, Suoma Boazosamit rs, Saamelaismatkailu- ja yrittäjät ry, Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Käsivarren paliskunta, Paliskuntain yhdistys, Inarin kalastusalue, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Latu, WWF Suomi ja Luonto-Liitto
Hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle 3.12.2015 ilman merkittäviä muutoksia. Eduskunnassa käsittelyprosessi jatkui erikoisena: lähetekeskustelu yritettiin pitää aamuneljältä ilman vastuuministeriä. Päiväsaikainen käsittely järjestyi vain opposition sinnikkäiden vastalauseiden ansiosta.
JÄÄRÄPÄISESTI RUNNOTTU LAKI
Hallitus ajoi eduskunnassa lävitse heikkolaatuisen ja sisällöltään kyseenalaisen lain piittaamatta kansalaisten, alueiden, asiantuntijoiden, järjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden vastalauseista.
Keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisten kansanedustajat hyväksyivät uuden metsähallituslain ratkaisevassa äänestyksessä 29.3.2016. Presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain 8.4.2016.
Uuden metsähallituslain valmistelu ja käsittely olivat häpeäksi lainsäädäntötyölle. Lakien ja koko järjestelmän legitimiteetti lepää demokraattisten prosessien varassa. Uuden metsähallituslain toteutuminen rapauttaa luottamusta edustukselliseen demokratiaamme. Kansanäänestyksen järjestäminen ja äänestystuloksen kunnioittaminen palauttaisi osan menetetystä luottamuksesta.
Kiitos Saana !
Sipilän metsähallituksen yhtiöittäminen ja
nykyisen yhtiön kansallistaminen olisi eräs keskeisimpiä
eduskuntavaalikysymyksiä !?
Kun valtion omistama kansallisvarallisuus, 1/3
Suomen maapinta-alasta yhtiöitetään yksinkertaisella 108 – 64 äänen enemmistöllä
ilman lausuntokierroksia äärioikeiston eduksi, on mielestäni kyseessä räikeä
valtion maaomaisuuden hävittäminen, mikä on ensisijaisesti perustuslakikysymys; - maan hävittäminen on valtiopetos.
Ilman Perustuslakituomioistuinta Suomesta
puuttuu kaikki oikeusvaltion periaatteet.
Uusi eduskunta saa keväällä myös ”avohakkuut
historiaan”- kansalaisaloitteen.
Asiantuntijat kyseenalaistavat myös jo Lukesin
hiilinielujen laskentatavat.
Kestävä hakkuu on paljon pienempi kuin Sipilän hurmoksellisessa biotalousohjelmassa. Hiilinielukeskustelussa on
kokonaan on unohdettu myös metsien monimuotoisuuden
uhanalaistumisen kiihtyminen..
Hyvä muistaa, että Demarit, Vihreät ja
Vasemmisto vastustivat Metsähallituksen yhtiöittämistä.
Nyt noilta puolueilta on ensimmäiseksi
vaadittava nopeita toimenpiteitä Sipilän tytäryhtiöitten purkamisohjelmiin kansallisvarallisuuden palauttamiseksi ja tuloerojen tasaamiseksi.
Toivottavasti kansalaisten huoli Suomen puolustamisesta siirtyy
pikaisesti uusiin eduskuntavaaliteemoihin ?
Lunta- kuin valkoista unta ?
.